VAPAAPÄIVÄ @ ROSEMERE, QC

Juuh, siis todellakin vapaapäivä. Papat oli nukkunut melkein kuuteen! Auoin simpuloita puol seiskalta, kun ne veti jo lippalakkia päähän. Komensin ne maastontiedusteluun ja etsimään aamiaista, kun halusin vielä nukkua. Annoin ohjeeksi, että näyttäkää huonekorttia jos joku tulee jotain sopottaan. Totesin, että yhtä paljon tekin ymmärrätte ranskaa, kuin minäkin.
Vajaan tunnin päästä ne tuli takaisin mahat pömpöllään. Kehuivat aamiaista ja sanoivat sen olleen kadun toisella puolella. Hyvin olivat kuulemma pärjänneet, kun olivat aina vaan kulkeneet soratietä! (?!?) Monta reissua olivat tehneet ulos, ennen kuin aamiaishuone oli löytynyt. Siinä vaiheessa minulle alkoi selvitä se poikien soratie... SORTIE on ranskaa ja tarkoittaa EXIT, eli ULOS.

Minä keittelin aamukahvit huoneessa ja lähdin vasta yhdeksän jälkeen aamiaiselle herrojen opastamana. Ei se aamiaishuone ihan kadun toisella puolella ollut, mutta toisella käytävällä kumminkin. En silti ihmettele, vaikka pappojen pää menee sekaisin, ku tämä hotelli on niin outo. Käytävillä kävellessä ei tiedä onko taistelualus Galacticassa vai jossain pykälää paremmassa porttolassa. Aika pimeetä...

Aamiaiselta singautin taas uimaan. Nyt ei enää tarvinnut ällistellä, mutta huvitti vieläkin. Siellä on iso suomalainen sauna. Kuuma ku mikä, eikä yhtään löylyvettä. Kylteissäkin kyllä vielä varulta kielletään veden heittäminen kiville. Seinässä on useita tiimalaseja, joista yksi pitää kääntää saunaan tullessa ja kun hiekka on valunut, pitää poistua. Kiuas on ainakin kuution kokoinen ja se lämmitetään puilla ulkopuolelta.
Samassa rakennuksessa on suomalainen "kuivasauna". Mikähän tuo edellinen sitten oli, jos ei kuiva?!? Kuivasaunassa oli viisi Harvian sähkökiuasta rivissä, eikä löylyvettä tietenkään! Lattia oli jotain laminaattia, että meinas jäädä väkisellä footprintit lattiaan, Voi prkl, että oli kuuma!
Takapihalla on tynnyrisauna. Ihan jees muuten, mutta ei löylyvettä edelleenkään. Harvian sähkökiuas pöhisee takaseinällä ja eucalyptusta on ilmassa niin, että silimiä kirvelee. Eilen sinne tuli pariskunta, kun istuin lauteilla. Nämä istahti heti "pukuhuoneeseen" ja olivat vajaat kymmenen minuuttia siinä. Mahtoi olla saunanautinto!

Kuiva suomalainen sauna ja sen viisi kiuasta! (Kylpylän kuva)

Toisessa rakennuksessa oli pari eucalyptuspössistä ja sitten venäläinen sauna. Se sauna oli lähinnä oikeaa. Siellä oli jopa märät lauteet ja keskellä lattiaa tynnyri kylmää vettä. Veden heittäminen kiukaalle tietenkin kiellettiin. Kiukaan päällä kiersi kuitenkin putkisto mikä suhautteli vähän vettä kiville. Yhtäkkiä suuttimet katossa avautuivat ja pöhäyttivät kuumat höyryt niskaan. Siinä ne oli sen saunan löylyt! Kaiken lisäksi poika merkkasi ulkopuolella liitutauluun havaintojaan. Piti ilmeisesti jotakin rätinkiä saunojista.
Jokaisen saunan ulkopuolella oli kylmävesiallas. Ne oli ehkä ihan parasta antia. Vähään sitä suomalainen on tyytyväinen.

Aikani saunottuani menin killumaan taas kuplaan. Ne on kuin riippukeinuja todella lämpimässä mineraalivesialtaassa. Ai hitsi, että se rentoutti. - Nukahdin! Heräsin siihen, että joku käveli jalkojen yli. Olipa pikkusen pönttö sekaisin...

Kuplat mineraalivesialtaassa (Kylpylän kuva)

Könysin saunan lauteille, mutta meinasin väkisellä taas nukahtaa, niin siirryin kylmävesialtaan kautta takapihalle Baden badeniin. Heräsin siihen, kun vettä satoi! Dippasin taas itseni kylmävesialtaaseen ja menin saunaan. Se oli yhtä unen kanssa taistelua, niin luovutin. Kylpylän unettava ilmapiiri johtunee saunoista, kuumista ja rentouttavista altaista ja siitä, että siellä ei ollut yhtään lasta. Kaikkialla kiellettiin puhumasta isosti. Ei saanut kiljahdella, kaikkialla soi hiljaisella tunnelmamusiikkia ja linnut liversi. Todellakin rentouttava paikka.

Palasin hotellille ja papaat istui pihalla. Olivat lähteneet siivoojaa karkuun. Kehuivat kuin hyvä päivä on ollut! Olivat istuneet pesulan (kylpylän) portailla ja laskeneet liikennettä. Pienet tirsatkin olivat nykässeet.

Lastauduttiin autoon ja lähdettiin syömään. Ajettiin yllättäin Tim Hortonsille ja nassuteltiin isot kinkkusämpylät kahvin kanssa. Seuraavaksi kurvattiin ostoskeskukseen. Kateltiin Searsilta pari paitaa ja sitten istutin papat sohvalle käytävien risteyskohtaan. Varmaan ainakin 1,5 tuntia romusin kauppoja ja papat hengaili ostarilla. Palatessa vein ne vielä Dollaramaan. Niillähän meinas heti mopo keulia, ku siellä oli vaikka mitä mukavaa.

Illalla vielä tassuttelin hotellin takapihalle jokivarteen. Aurinko paistoi kuitenkin niin kuumasti, ettei siinä pystynyt kauaa olemaan. Napsin muutamat kuvat ja palailin pappojen iloksi.

Aamulla nuo poijat käy aamupalalla, ku ne on siinä niin hyviä. Minä nukun pitkään. Päätettiin, että lähdetään yhdeksän jälkeen kohti Quebeciä. Annetaan aamuruuhkien ensin vähän helpottaa. Mutkaisestihan me tietenkin ajetaan, kuinkas muuten...

Ps. Muistutettiin vielä, että tämäkin oli taas hyvä päivä! :)

EI HÄTÄÄ!

Heräsin siihen, kun Leskelä tupisi ja jupisi jotakin keittiössä. Seurailin sitä touhua vähän aikaa ihan hiljaisuudessa ja mulle tuli väistämättä mieleen Päätalon Herkko. Ei puuttunut muuta, kun ois vaan noitunu oikeen kunnolla sen paskapadan. Ei onnistunut kahvinkeitto. Piti lopulta mennä hätiin, mutta ei se onnistunu minultakaan. - Paskapata!

Aamupala syötiin hotellilla ja se oli todella hyvä. Papatkin kehu sitä kilpaa, eikä jääny nälkä. Kahdeksan jälkeen lähdettiin kohti Montrealia. Hiljensin Selinin heti alkuunsa, kun olin päättänyt, että ajellaan kakkostietä itään. Fort Henryn kohdalla pysähdyttiin ja napsin muutamat kuvat kaupungista ja ympäristöstä.

Kakkonenhan kulkee ihan St Lawrence-joen rantoja mukaillen. Ajeltiin hitaasti kylästä toiseen ja välillä aina pysähdyttiin ihmettelemään maisemia. Kerroin papoille, että se on Amerikka mikä tuolta näkyy. Rajajoki ei ole mitenkään älyttömän leveä ja USA:n talot ja kirkot näkyy melko selvästi Kanadan puolelle.

Kun raja lopulta kääntyy Cornwallin kohdalla joesta etelään, on siinä myös iso riippusilta yli. Johan tahtoivat, että ajetaan mekin siitä yli. Minä toppuuttelin, että eipä teillä ole tarvittavia tinkettejä sinne. Reke meinas, että minkä ne meille voi, ku työnnetään vaan Nissanin keula sillalle. - Kyllä ne voi.

Satuttiin vahingossa myös 1812 sodan taistelupaikoille. Britit ja jenkit on ampuneet toisiaan naamat noessa marraskuussa 1813. "Battle of Crysler's Farm" on nykyään turistikohde.

Kuulin jo pari päivää sitten, kun herrat keskusteli kahdestaan matkanteosta. R huolehti, että muistankohan minä sitten tankata autoa ja milloin se pitää tankata. Toinen kuului lohduttavan, että kyllä sen huomaa sitten, ku vauhti hidastuu, niin tankki on tyhjä. No, tänään oli sitten se ilonpäivä! Törräytettiin tankki täyteen ja se kustansi 58 CAD:ia, eli 44 euroa. Eikä vauhti kerennyt hidastua.

Lancasterista käännyttiin 401:lle ja annettiin Selinin neuvoa meidät maaliin. Jaakko-poika puhui meidät Montrealin kupeella heti ruuhkaan ja siinä seisoskellessa lämpötilakin kipusi jo 32 asteeseen.

Hotellille, Montrealin pohjoispuolelle saavuttiin puoli neljältä. Papat jäi vetään happea hotlalle ja minä singautin kylpylään. Hotellin ja kylpylän nimi on Spa & Hotel La Finlandais. En tiennyt nimen historiasta mitään ja respassa jo kuulin, että ollaan ensimmäiset suomalaiset tässä hotellissa. Kylpylän pihalla kuitenkin jo huomasin, että oletettavasti suomalaisuus on pinnassa...

Polskuttelin altaissa ja saunoin kuudessa eri saunassa kaksi ja puoli tuntia. Olipas vain ihan mukava paikka. Huomenna menen uudestaan, kun meillä on vapaapäivä. Saunoista riittäisi vielä paljonkin kerrottavaa, mutta jääkööt se huomiseen. Nyt päivän kääntöön! Herätköön papat vaikka kahdelta. Nyt ne on koulutettu kahvinkeittoon, niin saavat pärjätä päineen aamupalaan saakka.